Elokuu jäi taakse ja samalla alkoi jo syyskuukausista ensimmäinen. Samalla alkoi myös Second Hand September, joka on kuukauden kestävä haaste, jossa ei osteta uusia vaatteita kuukauteen. Päätin itse ottaa osaa tähän haasteeseen ja nyt syyskuussa lupaan olla ostamatta mitään vaatteita uutena. Haasteen mukaan on kuitenkin ok ostaa vaatteita second handina ja sitähän meillä tehdäänkin jo suurimmaksi osaksi.
Tiesitkö, että joka viikko yli 11 miljoonaa vaatetta päätyy kaatopaikalle? Pikamuoti onkin yksi suurimmista maapalloamme kuormittavista yksittäisistä tekijöistä ja tällä haasteella halutaan herätellä ihmisiä kierrättämään sekä kannustamaan tekemään kestävämpiä valintoja vaatteiden suhteen.
Olin itse etenkin teininä kova shoppailemaan ja vaatekaappiin päätyikin kuukausittain paljon uusia vaatteita, joista iso osa jäi kokonaan käyttämättä. Hullaannuin ensimmäisistä itse tienatuista rahoista ja useimmiten rahat tulikin tuhlattua säästämisen sijaan juurikin vaatteisiin. Nykyään ostan vaatteita enimmäkseen käytettynä ja harkiten. En myöskään kuluta läheskään yhtä paljoa rahaa nykyään vaatteisiin, sillä kirpparilla tulee tehtyä paljon löytöjä todella edullisesti. Hyvä esimerkki tästä oli asu, joka maksoi 6 euroa ja asuun sisältyi täysin uudet farkut sekä Tommy Hilfigerin neule. Asu olisi maksanut uutena vähintään yli 100 euroa.
Pikamuodin suurin ongelma on se, ettei sitä ole tehty kestämään. Joka sekunti kuorma-autollinen vaatetta tuhottavaksi, kun kauppojen rekit samalla täyttyvät uutuuksista. Vaatteista tulee nopeasti valmistumisensa jälkeen jätettä, koska mallistojen vaihtuessa vaatteita jää yli, myytyjä vaatteita käytetään lyhyen aikaa eikä materiaalien kierrätys ole toistaiseksi ollut taloudellisesti kannattavaa.
Terminä pikamuoti tarkoittaa juurikin kasvavaa vaateteollisuuden haaraa, jossa mallistot kiertävät nopeasti (esim. Zara) ja toistuvia uutuuksia pyritään myymään suurelle ryhmälle kuluttajia. Muita esimerkkejä Zaran lisäksi ovat H&M, Mango, Vero Moda ja Jack & Jones.
Useiden muotibrändien tavoitteena on myydä tuotteita, jotka muuttuvat nopeasti epätrendikkäiksi ja ihmisten on pakko jatkuvasti uudistaa vaatekaappiaan kestävien valintojen ja klassikoiden sijaan. Lisäksi vaatteiden edullinen hinta tarkoittaa, että vaatteita on myytävä paljon, jotta teollisuuden eri portaissa tuotteille saadaan katetta.
Vaatteet saastuttavat ympäristöä koko elinkaarensa ajan, materiaalikuitujen valmistuksesta vaatteen hävittämiseen saakka. Puuvillanviljelyn vuoksi vaatetuotanto on resurssisyöppö veden ja maa-alan käytössä. Yhden puuvillapaidan valmistaminen kuluttaa 2 700 litraa vettä. Se on yhtä paljon kuin ihminen juo keskimäärin kahdessa ja puolessa vuodessa.
Vaateteollisuus päästää meriin mikrokuituja vuosittain määrän, joka vastaa 50 miljardia muovipulloa. Mikrokuituja irtoaa myös konepesun yhteydessä erityisesti vaatteista, joissa on käytetty polyesteria. (Lähde: Yle)
Itse tosiaan otan osaa tähän haasteeseen ja toivoisin, että sinäkin ottaisit! Kirppistely on oikeasti todella palkitsevaa ja myös luonnolle se parempi vaihtoehto. Kannustan teitä kaikkia ainakin ehdottomasti kokeilemaan ja myös tarkastelemaan omaa vaatteiden kulutustanne.
Millaisia ajatuksia Second Hand September herättää teissä?
En enää pysty ottamaan kantaa, kun tilasin housut ja halusin huomenna ehkä käydä sielä Suutarilan Kirppiksellä.
VastaaPoistaNoni sinne meni se haaste sulta sitten xD Second handia saa kyllä hankkia ja voipi olla, että tulee itselläkin syyskuun aikana käytyä Suutarilan kirppiksellä. Voitin myös yhdestä arvonnasta 100 euron lahjakortin H&M:lle ja olisi kieltämättä hirveä hinku käyttää se jo pois. Tosin ajattelin käyttää ennemmin kodintuotteisiin kuin vaatteisiin.
Poista