sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Facebook-kirpputorit: Uhka vai mahdollisuus?

Netissä näkee usein erilaisia kauhutarinoita Facebookin kirpputoreista eikä yhtään suotta. Sitähän voisi kuvitella tavaran myymisen netissä olevan helppoa, mutta eieiei, sitä se ei läheskään aina ole. Itse luovuin tavaran myymisestä netissä hetkeksi, sillä se oli yksinkertaisesti mahdotonta eikä parin euron topin myyminen tuottanut minulle muuta kuin ylimääräistä stressiä ja miljoona kuvaa topista eri valossa. Ostajilla on melkoisia vaatimuksia, joita on ajoittain mahdoton toteuttaa. Milloin on mahdotonta noutaa sovittu tuote 200 metrin päästä, milloin kysytään mieheltä tai laitetaan av ilman että koskaan palataan asiaan sen kummemmin.

Palasin Facebook-kirppareiden pariin kaksi viikkoa sitten, sillä minun oli päästävä eroon muutamista jutuista. Tämä oli suuri virhe. Kohdalleni osui ostaja, jossa yhdistyi monta myyjän painajaista. Mukaan mahtui niin AV (alustava varaus) eikä selitystä sille, myöhemmin vielä kysyn mieheltä, sen jälkeen myös mahdoton nouto juuri 200 metrin päästä vaikka käytössä oli oma autokin sekä vielä tinkaaminen jo sovitusta hinnasta muutamaan otteeseen. Lisäksi myöhemmin ostaja vielä lähetti vahingossa minulle viestejä koskien samanlaisia tuotteita kuin olin itse myymässä, mutta niitä ei selkeästikään ollut tarkoitettu minulle. Lopulta päädyin myymään tuotteen toiselle henkilölle, vaikka mahdoton nouto olikin saatu sovittua. Ei vain riittänyt usko siihen, että saisin oikeasti tuotteen menemään kaupaksi ja soppahan siitäkin tuli. Seuraava ostaja haki tuotteen alle kahden tunnin kuluttua siitä, kun laitoin viestiä, joten voivat ne kaupat sujua helpostikin.

Eilen illalla törmäsin eräällä nettikirpparilla aloitukseen, jossa kehotettiin ihmisiä mainitsemaan etukäteen millä hajusteilla vaatteensa on pessyt. Aloittaja oli yliherkkä tuoksuille ja saa niistä kuulemma migreenin. Fine ei siinä mitään, mutta vastuu oli sysätty täysin myyjän vastuulle eikä ostaja kuulemma itse muista mainita hajuttomista pesuaineista vaatteita ostaessaan. Tästä päästäänkin juuri mahdottomiin vaatimuksiin, sillä itse en omista hajusteettomia pesuaineita ja ilmeisesti myynti-ilmoituksissa pitää tosiaan jatkossa muistaa mainita aivan kaikki myytävästä tuotteesta. Esimerkkinä voisin käyttää Kaisa Luotosen Facebookiin laatimaa hieman kärkästä myynti-ilmoitusta, mutta tämä kuvaa kyllä kaiken tarvittavan:

Liitteenä kuvat
-päivänvalossa
-pimeässä
-loisteputkivalossa 
-yöllä ulkona
-märkänä
-kuivana
-lapsen päällä
-koiran päällä
-naapurin rouvan pyykkinarulla

Hintapyyntö on 2e (kaksi euroa). Bodyn voi ainoastaan noutaa arkisin kello 17-21 välillä ja viikonloppuisin 8-21 välillä. En tuo bodya mihinkään, en varsinkaan Maskuun tai Varissuolle. Treffit keskustassa ei onnistu. Postitus onnistuu jos ostaja maksaa postikulut kokonaisuudessaan, eikä puoliksi ja vasta sitten kun summa näkyy kokonaisuudessaan tilillä. Maksuaikaa seuraaviin lapsilisiin ei saa. En myöskään varaa tuotetta päivää (24h) kauempaa, enkä edes tuntia jos ostajan pitää kysyä mielipidettä puolisolta. Varaus katsotaan peruuntuneeksi, jos ostaja joutuu sairaalaan/lapsi sairastuu/auto hajoaa jne. Bodya ei myöskään saa sovittaa ennen ostopäätöstä.

Tosiaan, kannattaako niitä parin euron vaatteita myydä yksitellen Facebook-kirppareilla. Välillä kaupat sujuvat oikein mallikkaasti ja itsekin tein eilen onnistuneet kaupat yhdestä vanhasta treenitakistani. Olen ottanut sen linjan käyttöön, että myyn facekirppareilla ainoastaan edes hieman arvokkaammat tavarat, sillä parin euron takia en mihinkään älyttömään rumbaan aio lähteä. 

Mitä mieltä te olette facebook-kirppareista ja mihin ilmiöihin olette siellä törmänneet? 

6 kommenttia:

  1. Aika samaan kuin sinä ja nykyään ilmoitankin etten varaa yli 24h enkä kuvaa päällä, sillä joka ikinen vaate olis pitänyt kuvata päällä ja musta se on naurettavaa koska a) mä voin olla ihan eri kokoinen kuin ostaja b) todennäköisyys että kuvaa pyytävä, tuotetta koskaan ostaa on 50/50. Nykyään mulla mallinukke ja sen päällä kuvattuna välttyy tuolta :) Mutta on sujuviakin kauppoja, siksi vielä huvittaa joskus fb:ssä myydä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä 24h on jo aika pitkäkin aika kun usein just vaaditaan kaikki tieto hetinyt, mutta itse sitten ei välttämättä palata asiaan vaikka olisit vastannutkin heti :D Yleensä jos oon ite ostamassa jotain niin hoidan sen kyllä samantien pois alta enkä varaa mittailuun sun muuhun arpomiseen sitä päivää :) Joo kyllä niitä sujuviakin kauppoja onneksi tulee!

      Poista
  2. Mä niin allekirjoitan tämän tekstin!

    Feissarin kirppikset on oikeasti ihan kivoja, mutta kyllä niistä vaan päänsärkyäkin saa. Joutuu olla varomassa, onko muistanut varmasti mainita jokaisen pienimmänkin haalistuman vaatteessa, käytöstä tulleen naarmun huonekalussa tai onko se väri nyt varmasti täysin kuvaa vastaava. Se, miksi (tästäkin) huolimatta kuitenkin suosin FB-kirppiksiä on siinä, että oon ihan älyttömän kitsas maksamaan fyysisille kirppiksille pöydästä! Pakko tosin todeta sekin, että mun työaikatauluni ovat ihan älyttömän vaihtelevat ja mun olisi todella hankalaa sitoutua siihen, että saan taatusti roudattua rojuni pois määräaikaan mennessä...

    Anyway, peukkua Feissarin kirppiksille kaikesta huolimatta - on siellä onneksi paljon hyvääkin! Mutta kyllä ihmiset silti voisi oppia ajattelemaan.

    PS - arpajaisvoitot tuli eilen perille, KIITOS <3 Oon jo nyt aivan ylettömän rakastunut molempiin tuotteisiin, ja olivat tänään töissäkin mukana. Meidän sihteerikin sai osansa molemmista, ja ah. Ne on ihanat! :-D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaset itsepalvelukirpparit on mustakin ihan liian kalliita siihen hyötyyn nähden. Mä joskus voitin arvonnasta ilmasen pöydän ja siitä kokemuksesta opin, ettei siellä mennyt ees hyväkuntoset vaatteet edullisesti euron hintaan kaupaksi. Jos oisin siitä pöydästä joutunut maksamaan niin tappiolle oisin jäänyt ja kaikki piti ensinnäkin hinnoitella ja laputtaa itse. Älytön duuni ja joka päivä olis pitäny käydä siivoamassa.

      Kiva, että arpajaisvoitot tuli perille ja oli mieluisia! ♥

      Poista
  3. Itse olen tehnyt tosi hyviä löytöjä Facebook-kirpputoreilta, mutta myös useampi hankala tapaus on sattunut. Olenkin päätynyt myymään vaan arvokkaampia tuotteita, sillä tuntuu ettei kahden euron takia jaksa nähdä sitä mittailu, kuvailu ja tapaamisen sopimis vaivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin oon muutaman hyvän löydön tehnyt Facesta, mutta silloin suosin aina kasvokkain ostamista :) Mm. mun kamera on ostettu facekirpparilta, jolla tähänkin blogiin kuvaan. Kahden euron takia en mäkään ala siihen kuvailu avyv rumbaan. Usein tuote pitää vielä postittaa ja meilläkään posti ei ole mitenkään lähellä.

      Poista