sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Miltä tuntuu olla 29-vuotias?

Koin ensimmäisen ikäkriisini ollessani 17-vuotias ja silloin aloin jo kauhistelemaan lähestyvää 20 vuoden ikää. Ensi vuonna tuo pelottava 30 vuoden ikä kolkuttelee ovella ja astuu siitä sisään, joten pelottaako se? Voin sanoa, ettei ainakaan tällä hetkellä pelota. Joku fiksu (tai kenties typerä) on joskus päättänyt, että 30 vuoden saavuttaminen on jotenkin iso juttu. Kai se sitä onkin, sillä onhan tässä elämässä ehditty kokea jo paljon kaikenlaista. 

Äidiksi tuleminen oli tietysti ehdottomasti isoin asia, jonka olen koskaan kokenut enkä voinut kuvitellakaan, että se voisi olla näin ihanaa. Voisin lässyttää tähän pitkät litaniat äitiyden ihanuudesta, mutta säästetään teitä siltä osalta, sillä tämänhän ei pitänyt olla mammablogi :) Äidiksi tuleminen ennen 30 vuoden ikää oli kuitenkin aina ollut "tavoitelistallani" jos nyt niin voi sanoa ja kieltämättä lapsen saaminen nuorena on varmasti helpompaa. Lisäksi itse pelkäsin kovasti sitä, että yli kolmekymppisenä nainen luokitellaan jo riskisynnyttäjäksi vaikka synnyttäjien keski-ikäkin taitaa olla koko ajan nousussa ja ainakin omasta mielestäni tuntuu siltä, että ihmisten elämäntilanne saa ihmiset hankkimaan lapsia hieman myöhemmin.
Jos minulta olisi silloin 20-vuotiaana kysytty, että millainen elämäntilanteeni on 29-vuotiaana niin en ehkä olisi uskonut, että haaveista tulisikin totta eli minulla olisi puoliso, lapsi, kissa, hyvä koulutus, vakituinen työpaikka sekä kohta toivottavasti myös ihan oma kotikin. Kaikki nämä asiat tuntuivat niin kovasti aikuisten jutuilta, joten olenko minäkin nyt sitten aikuinen?

Vaikka vastuuta onkin nykyään paljon niin omasta kuin toisenkin elämästä niin onhan tämä silti tosi leppoisaa. Aikuisena olo on paljon vähemmän pelottavaa kuin olisin joskus kuvitellut. Paljon on vielä opettelemista, mutta kyllähän tämä tässä nyt menee :) 

4 kommenttia:

  1. Oisin ite ainakin ajatellut, ettei yli 30v vielä ole riskisynnyttäjä. Syyt on edistynyt lääketiede, hoidot, hedelmöitys-apu, mahdollisuus sijaissynnyttäjään jne jne. Itse olen syntynyt, kun äitini on ollut 32 ja veljeni kun hän oli 34. Eli on vielä hyvin voinut nainen 90-luvulla jo viettää omaa nuoruuttansa ennen lasten hankintaa. Itse en oikeastaan halua lapsia ja jos haluan, niin myös vasta 30 ikävuoden jälkeen ja vain yhden. Tietysti kaikki mielipiteet voi vaihtua, mutta kyllä kavereista huomaa että ne jotka on lasta suunnitellut on ne saanut normaalisti toivomansa ajan sisällä.

    ~ Katri, www.finnlandsnorsk.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä rajaa on vissiin nostettu nyt mut en osaa sanoa et mihin tarkalleen. Mun äitihän sai mun siskon ollessaan 44v ja mut ollessaan 24 :) Kyllähän se on varmasti todennäköisempää että lapsen saa kuin on saamatta, mutta ite tiiän monia, joilla ei ole mennyt ihan niin kivuttomasti.

      Poista
  2. Ihania ajatuksia aikuisuudesta ja oon onnellinen siun puolesta, että siulla on asiat noin hyvin :) Mie haaveilen, että 29-vuotiaana olen naimisissa, asun ikiomassa kodissa ja miulla on vakituinen työ sekä lapsi ja toinen ainakin suunnitteilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä vaan rohkeesti toteuttamaan suunnitelmia ja onhan sullakin asiat jo oikein hyvällä mallilla :)

      Poista