tiistai 28. lokakuuta 2014

Elektroninen urheilu eli eSports

Elektroninen urheilu eli tutummin eSports on pitkäaikaisin harrastus ja ainoa laji, jota en ole malttanut lopettaa kesken. Perinteisen urheilun puolella on tullut kokeiltua niin tanssia, pesäpalloa kuin kamppailulajeja, mutta mikään harrastus ei sitten koskaan noussut yli muiden. Kuitenkin eSports on ollut iso osa elämääni tähän asti ja tulee sitä varmasti olemaan aina. 

Aloitin eSportsin harrastamisen tosissani 15-vuotiaana kun silloinen poikaystäväni pakotti minut kokeilemaan Counter-Strikeä eli CS:ssää. Ensimmäisen pelikertani on edelleen tuoreessa muistissani ja voi miten hukassa olinkaan. Pelasin kahta kaveriani vastaan omahostilla ja mappina toimi cs_estate, sillä se on karttana niin pieni etten minäkään voi sinne eksyä. Muistan edelleen sen kun minulle sanottiin, ettei minua voi päästää vielä Publicille etten saa aivan nassuuni siellä, mutta pikkuhiljaa kehityin pelissä "niin hyväksi", että minut uskallettiin päästää publalle. Olin muuten todella ylpeä siitä, että olin kehittynyt sentään sille tasolle. Noh, ei tarvitse varmaan kauheasti mainita omasta tasostani siellä publalla; enhän minä pärjännyt, mutta ei se mitään. 

Kesällä 2005 eSports-harrastukseni otti ison harppauksen, sillä kaverini Karhuwaari sai houkuteltua minut ensimmäisille laneilleni eli Assembly Summer-tapahtumaan. Kaverini Suvi lähti mukaani ja pelasimmekin Game Heavenissa 4 päivää putkeen CS:ssää juurikin sillä pahaisella publicilla. Tässä vaiheessa CS:n pelaamista oli takana n. 2 vuotta. Ensimmäiset matsini pelasin 2006 talvella osallistuessani Decem-lanitapahtumaan, jossa pääsin pelaamaan tosissani muita pelaajia vastaan oikeana joukkueena. Tapahtuman myötä tutustuin Clanbaseen ja pelaamisen määrä lisääntyi huimasti.

Kotilanit Suvin kanssa, vuosi varmaan 2006

Laneilla käymisestä tuli Assemblyjen jälkeen pysyvä tapa ja Assyillä onkin tullut käytyä jokaisessa tapahtumassa ensimmäisten kesäassyjen jälkeen. Mukaan tulivat myös The Groupin järjestämät Solidit, joista olen osallistunut suurimpaan osaan. Groupin lanitapahtumassa tutustuin nuoreen CS-kundiin nimeltään Lagman, jonka kautta päädyin ensimmäiseen CS-klaaniini Noobs in Flamesiin. niF:in kanssa tuli pelattua varmasti satoja tunteja ja Steamin mukaan CS:n pelitunteja minulla on hieman yli 2000. Laskurihan vääristää vielä tätä lukemaa, sillä aina tätä laskuria ei ole ollut, joten oikeasti tunteja on vielä varmaan ainakin tuplat lisää. 

CS:n pelaaminen jäi hieman taka-alalle 1.6-skenen hiivuttua, mutta pelaaminen ei kuitenkaan loppunut tähän. Aloitin WoWin pelaamisen pari vuotta sitten juuri Cataclysmin lopussa ja minä kun vannoin etten koskaan ala pelaamaan mitään taikaponilla lentely pelejä. WoWin uusi lisäosa ilmestyy aivan kohta ja pelaaminen tulee todennäköisesti lisääntymään sen myötä ainakin hetkellisesti.

Solidit
CS:n uusin versio Counter-Strike:Global Offensive ilmestyi pari vuotta sitten ja kieltämättä kyseisen pelin pelaaminen on jäänyt vähemmälle WoWaamisen alettua. Nyt olen kuitenkin yrittänyt tutustua kynärin pelaamiseen uudelleen ja pelitunteja on kohta takana n. 80. Se ei kuitenkaan ole paljoa kun aikaikkuna on sen kaksi vuotta. Silloin kun selkäni murtui keväällä 2011, muistan pelituntieni olleen 120 tuntia kahteen viikkoon. Silloin ei vain yksinkertaisesti ollut mitään muuta tekemistä kun minnekään ei voinut lähteä eikä mitään saanut tehdä. Onneksi kuitenkin pysyin järjissäni neljän seinän sisällä kavereideni kanssa pelaamalla. 

Juurikin pelaamisen sosiaalinen puoli on aina ollut se, mikä on antanut minulle kaikkein eniten. Useimmiten monet kuvittelevat, että kun pelaaja istuu yksin pimeässä huoneessa tietokoneen ääressä, että sitä oltaisiin jotenkin oikeasti yksin. Ei, itselläni on kymmeniä pelikavereita ja omasta mielestäni Ventissä hengailu on ihan yhtä todellista yhdessäoloa kuin kasvokkain hengailukin. Wowia pelatessani meitä on ainakin 25 jantteria samalla venttikanavalla, joten olenko oikeasti yksin? En todellakaan. Kuulumisia vaihdetaan ihan samalla tavalla kuin kahvilla käydessä ja läppä lentää pelien lomassa. 

Olen myös saanut äärimmäisen arvokasta työkokemusta ulkomaita myöten pelaamisen kautta ja saanut hyödyllisiä kontakteja. eSports on oikeasti laji, joka yhdistää todella isoa osaa suomalaisista vaikka kaikki eivät siihen uskokaan. Onneksi Suomessakin ollaan vihdoin heräämässä siihen miten iso asia eSports oikeasti on eikä se ole vain pikkupoikien puuhastelua. Kesällä Ylekin näytti vihdoin CS:GOn finaalit suorana Assembly Summereilta ja olen onnekas kun sain olla omalta osaltani mukana mahdollistamassa tätä tapahtumaa. 

Lanien järjestäminen alkoi omalta osaltani vuonna 2010, kun olin mukana järjestämässä Suomen WCG-karsintoja pelikahvila Level7:ssa. Tästä matkani jatkoi Solideille ja pääsin osaksi Peliliigaa. Seuraava askeleeni olikin Assemblyt, joita olenkin ollut järjestämässä nyt 9 kertaa. Seuraavan talven Winterit tulevat olemaan juhla-assyni, sillä silloin tulee kymppi täyteen tapahtumajärjestäjänä.

Kaiken kaikkiaan, eSports on antanut itselleni todella paljon ja antaa varmasti jatkossakin. Laneja tulee varmasti vielä monia lisää (huom. Hipari wowilanit olis aika pop taas kohta) sekä uusia pelejä.  Iso kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana eSportsissa tavalla tai toisella. Toivottavasti tavataan servulla, mumblessa tai laneilla! :)

4 kommenttia:

  1. Hei, huikee että joku mimmi kirjottelee lanituksesta avoimesti! Full Support! Ite tuli kanssa aikoinaan pelattua paljon, nykyään jääny vähemmälle. Aitoja laneja nimenomaan kaipaisin, mutta niin vaikea järjestää, eikä porukalla oikeen ole enää sopivia koneitakaan siihen tarkotukseen :( Pitäis varmaa perustaa semmonen laniluola, mihin kaikki vois tulla lanittaa ilman, että tarvis huolehtia omista koneista...
    Hei, ootko muuten ikinä tutustunu lautailulajeihin. Fitness naisena sun pitäis ainakin koittaaa surffausta joskus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä tulee niitä Level7 aikoja, kun siellä vielä järjestettiin yöpelejä, missä sai pelata rauhassa paremmalla koneella kuin kotona samanhenkisten kanssa. Kotilanit menee nykyään kyllä enemmän dokauslaneiksi, vaikka onnistuttiin me kerran pitämään yhdet wowilanit pelkän ES:sän voimalla :D

      Lumilautailua oon itseasiassa kokeillut joskus, mutta onnistuin murtamaan ranteeni siinä niin siirryin jänskätyksen vuoksi sitten takaisin suksille :) Faija omistaa surffilaudan, pitäisi varmaan joskus vähän lainata sitä!

      Poista